Desklooriketamiini (DCK) on dissosiatiivinen lääke, joka on viime aikoina saavuttanut suosiota. Se on ketamiinin johdannainen, joka on suosittu nukutusaine, joka tunnetaan dissosiatiivisista vaikutuksistaan. DCK on voimakkaampi ja pitkäkestoisempi vaihtoehto ketamiinille, ja sen on raportoitu aiheuttavan sellaisia vaikutuksia kuin dissosiaatio, euforia ja hallusinaatiot. Tämä artikkeli tarjoaa yleiskatsauksen DCK:sta, mukaan lukien sen yleiset tiedot, historia, annostus, antotapa, käyttäjien arvostelut ja paljon muuta.
Yleistä tietoa desklooriketamiinista
DCK-tutkimuskemikaali on valkoinen kiteinen jauhe, joka liukenee veteen ja alkoholiin. Se eroaa ketamiinista siinä, että sen fenyylirenkaasta (atomiryhmästä) on poistettu klooriatomi. DCK luokitellaan dissosiatiiviseksi huumausaineeksi, joka aiheuttaa todellisuudesta irtautumisen tunteen. Tämä tunne johtaa dissosiaatioon, depersonalisaatioon ja derealisaatioon. Sen tiedetään myös aiheuttavan euforiaa, hallusinaatioita ja kognitiivisia häiriöitä.
DCK:ta myydään yleensä jauheena tai kiteenä, ja se voidaan antaa eri tavoin. Tällaisia reittejä ovat muun muassa suun kautta tapahtuva anto, nenän kautta tapahtuva täyttö, höyrystäminen ja peräpuikko, joita käsittelemme myöhemmin. DCK:n vaikutukset voivat kestää useita tunteja, ja niiden tiedetään olevan voimakkaampia ja pitkäkestoisempia kuin ketamiinin. Käyttäjien, jotka etsivät laillisia huumausaineita, on ehkä löydettävä vaihtoehto, sillä tämä huume on laiton monissa maissa. Se voi kuitenkin olla harmaalla oikeudellisella alueella, joten se saattaa teknisesti kuulua laillisten huumeiden joukkoon paikkakunnasta riippuen.
Desklooriketamiinin historia
Seuraavaksi tässä tutkimuskemikaalien tarkastelussa käsittelemme tämän lääkkeen historiaa. DCK:n historia juontaa juurensa 1960-luvulle, jolloin Parke-Davis loi sen ensimmäisen kerran. Sitä ei kuitenkaan koskaan markkinoitu lääkinnälliseen käyttöön. Itse asiassa sen mahdollisuuksia virkistyshuumeena tutkittiin vasta paljon myöhemmin. 2010-luvulla DCK alkoi kasvattaa suosiotaan maanalaisilla huumemarkkinoilla. Sittemmin siitä on tullut suosittu vaihtoehto ketamiinille.
DCK:n käyttö on aiheuttanut useita raportoituja haittavaikutuksia, kuten psykoosia, kouristuksia ja kuolemantapauksia. Näistä riskeistä huolimatta monet ihmiset käyttävät edelleen DCK:ta sen dissosiatiivisten vaikutusten vuoksi.
Annostus ja antaminen
Nyt tarkastelemme annostusta ja antoa osana tätä DCK-arviointia. Käyttäjät voivat antaa tätä lääkettä monien eri reittien kautta. Näitä ovat suun kautta annostelu, nenän kautta tapahtuva täyttäminen, höyrystäminen ja peräpuikko. DCK:n sopiva annos riippuu useista tekijöistä, kuten käyttäjän ruumiinpainosta, sietokyvystä ja antotavasta.
Suun kautta annostelu
Kun DCK annetaan suun kautta, se sekoitetaan yleensä nesteeseen, kuten veteen tai mehuun. Sen jälkeen käyttäjä yksinkertaisesti nielee seoksen. Vaikutusten alkaminen voi kestää 20 minuutista 2 tuntiin riippuen aineenvaihdunnasta ja ruoan määrästä käyttäjän vatsassa. Suun kautta annettavan lääkkeen vaikutusten tiedetään olevan vähemmän voimakkaita kuin muiden antoreittien, mutta ne voivat kestää useita tunteja.
Nenän täyttäminen
Tämä on toinen suosittu DCK:n antotapa. Jauhe tai kristalli nuuskataan sieraimista. Käyttäjät voivat tuntea vaikutukset muutamassa minuutissa. Nenään puhallus tuottaa voimakkaamman ja lyhytkestoisemman huumaavan vaikutuksen kuin suun kautta annostelu.
Höyrystyminen
Höyrystäminen on suhteellisen uusi DCK:n antoreitti, jossa jauhe tai kide kuumennetaan, jolloin syntyy höyryä, joka hengitetään sisään. Höyrystäminen tuottaa nopean vaikutuksen alkamisen ja voimakkaamman huuman kuin suun kautta annostelu.
Suppositorio
Peräpuikko on varmasti harvinaisempi DCK:n antotapa. Tässä ainutlaatuisessa antotavassa lääke ruiskutetaan peräsuoleen peräpuikon avulla. Vaikutukset ovat samankaltaisia kuin suun kautta annettaessa, mutta ne voivat olla vieläkin voimakkaampia.
Uudelleen annostelu
Uudelleen annostelu tarkoittaa, että käyttäjät ottavat lisäannoksia DCK:ta sen jälkeen, kun alkuperäinen annos on kulunut loppuun. Se on mahdollista DCK:n kanssa, mutta se voi lisätä lääkkeen haittavaikutuksia. Käyttäjien on odotettava vähintään 2 tuntia ensimmäisen annoksen jälkeen ennen uudelleen annostelua.
Käyttäjän Deschloroketamine arvostelut
Käyttäjien arviot DCK:sta vaihtelevat suuresti, ja jotkut käyttäjät raportoivat positiivisia ja toiset negatiivisia kokemuksia. Jotkut käyttäjät raportoivat tuntevansa olonsa rentoutuneeksi ja euforiseksi DCK:n käytön jälkeen, kun taas toiset raportoivat tuntevansa olonsa ahdistuneeksi ja vainoharhaiseksi. Lääkkeen vaikutukset vaihtelevat myös annoksen ja antotavan mukaan. Ei siis ole luotettavaa tapaa ennustaa, mitä vaikutuksia uusi käyttäjä kokee ja missä määrin.
Vaikutusten alkaminen
Yleensä DCK:n vaikutukset alkavat tyypillisesti 10-20 minuutin kuluessa käytöstä, vaikka tämä voi vaihdella yksilöiden välillä ja riippuen tekijöistä, kuten annoksesta, puhtaudesta ja antotavasta. DCK:n vaikutukset voivat kestää useita tunteja, ja jotkut käyttäjät raportoivat jäännösvaikutuksista jopa 24 tuntia käytön jälkeen.
Dissosiaatio
DCK:n käyttäjät raportoivat kokevansa erilaisia dissosiatiivisia vaikutuksia. Niitä ovat muun muassa tunne irrottautumisesta tai irrottautumisesta todellisuudesta, muuttunut käsitys ajasta ja tilasta sekä muutokset aistikokemuksissa, kuten näössä, äänessä ja kosketuksessa.
Jotkut käyttäjät raportoivat kokevansa euforiaa tai rauhallisuutta, kun taas toiset saattavat kokea hämmennystä, sekavuutta tai ahdistusta. Tämän tutkimuskemikaalin dissosiatiiviset vaikutukset voivat vaihdella suuresti yksilöiden välillä ja riippuvat sellaisista tekijöistä kuin annostus, puhtaus ja antotapa.
Muuttunut aikakäsitys
Tämä vaikutus voi ilmetä monin eri tavoin. Käyttäjät raportoivat tunteen ajan hidastumisesta tai nopeutumisesta. He saattavat myös tuntea ajattomuuden tunnetta tai irtautumista nykyhetkestä.
Joistakin käyttäjistä voi tuntua, että jokapäiväiset toiminnot ovat tavallista vaisumpia. Toiset saattavat kokea ajanlaajenemisen tunnetta, jolloin aika tuntuu kuluvan nopeammin. Lisäksi jotkut käyttäjät saattavat tuntea olevansa ajan ulkopuolella tai että aikaa ei enää ole olemassa.
Muuttunut aikakäsitys voi olla joillekin käyttäjille hämmentävä tai sekava. Se voi jopa edistää muita psykologisia vaikutuksia, kuten ahdistusta, hämmennystä tai vääristynyttä todellisuudentajua.
Hallusinaatiot
DCK:n ja muiden dissosiatiivisten aineiden käyttäjät raportoivat kokevansa näkö- ja kuuloharhoja. Joillekin ihmisille DCK:n hallusinogeeniset vaikutukset voivat olla miellyttäviä tai terapeuttisia. Toisille ne voivat kuitenkin olla levottomuutta aiheuttavia tai epämukavia.
Anticlimax (”Comedown”)
Jotkut käyttäjät ovat raportoineet DCK:n käytön aiheuttamista erilaisista jälkivaikutuksista, kuten fyysisistä oireista, kuten väsymyksestä, päänsärystä ja pahoinvoinnista, sekä psyykkisistä oireista, kuten ahdistuksesta, masennuksesta ja keskittymisvaikeuksista. Nämä vaikutukset voivat olla voimakkaampia suurempien annosten tai pitkäaikaisen käytön jälkeen.
Desklooriketamiinin mahdolliset haittavaikutukset
DCK:n käytön mahdollisia haittavaikutuksia voivat olla pahoinvointi, oksentelu, huimaus, sekavuus ja sekavuus. Lisäksi suuret annokset tai pitkäaikainen käyttö voivat lisätä vakavampien haittavaikutusten, kuten kouristusten, hengityslaman ja jopa kuoleman riskiä. DCK:n kaltaisten dissosiatiivisten aineiden pitkäaikainen käyttö voi johtaa myös psykologisiin ja kognitiivisiin ongelmiin, kuten muistin menetykseen, ahdistukseen, masennukseen ja psykoosiin.
On tärkeää huomata, että DCK:n ja muiden tutkimuskemikaalien käyttöä ei ole hyväksytty ihmisravinnoksi, eivätkä terveysviranomaiset sääntele sitä. Siksi näiden aineiden puhtautta ja turvallisuutta ei voida taata, ja käyttäjät ottavat merkittäviä riskejä käyttäessään niitä.